Tapahtunut tähän mennessä

Tänään on tasan ja päivälleen kolme vuotta siitä, kun me palattiin reililtä. Kolmen vuoden ajan olen ollut kirjoittamatta mitään, vaikka reilin jälkeen lupasin, etten lopeta. Lopetin silti.

Mutta hei, nythän aloitin sitten taas! Aloitin siksi, että vähän reilun viikon päästä me mennään taas! Ja ei siis pelkästään me kolme, vaan me kuusi, koska käsite "me" on sitten reilin kokenut aikamoisen uudistuksen.

Kolme vuotta sitten reilille lähtiessä meitä oli kolme. Reililtä palatessa meitä oli vastassa eräs, jonka olin tavannut vain päiviä ennen reissuun lähtöä ja ikävöinyt matkalla hulluna. Tuosta eräästä on tullut sittemmin aviomies. Hänen mukanaan elämään tuli myös pieni tyttökaksikko. Me ja meidän perhe on nykyään siis minä, mies ja 12, 11, 6 ja 4-vuotiaat lapset.

Lappeenrannan Linnoituksessa, huhtikuussa 2016

Me ei olla tällä kokoonpanolla paljoa vielä reissattu. Lähellä kotia ollaan tehty vaikka mitä, ja kerran käytiin Lappeenrannassa, mutta ainut oikea parin yön lomamatka suuntasi Korkeasaareen kesällä 2015. Siltä matkalta oppeihin jäi lähinnä kaksi asiaa:

1: Pidä repussa aina evästä. Syö HETI kun jollakulla on nälkä. Alhainen verensokeri on lapsilauman kanssa matkustavan pahin painajainen. 

2: Ei juoksentelua. Ei isoilta lapsilta, eikä pieniltä. Jokaisen vanhemman painajainen on se, kun ipana katoaa ihmismassassa näkyvistä. Meille kävi niin, että isommat lapset juoksivat Korkeasaaren ruuhkassa jonnekin, ja pienemmät juoksivat isompien perässä. Kukaan ei ollut varsinaisesti kadoksissa vaan ihan tallella, mutta ne sekunnit kun silmät haravoivat ihmisjoukkoa ja etsivät niitä jonnekin juosseita, ovat pitkiä. Varsinkin kun verensokerit ovat alhaalla.

Toinen oikea reissu tehdäänkin sitten reilun viikon päästä. Nyt jo meillä on talo täynnä matkakuumeisia ja viikon päästä pakataan ihan täysiä. Suuntana on Budapest - sama kaupunki, johon minun, Lauran ja Luukaksen reili päättyi. Kaupunki on siis meille jotenkin tuttu, mikä ehkä helpottaa hieman kun suunnilleen tiedetään, minne ollaan menossa. Ohjelmaan on suunniteltu vesipuistoa, jäätelöä jokaisessa mahdollisessa välissä, paljon leikkipuistoja, Budapestin lasten liikennepuisto, rullapullaa, linnoituksia, suihkulähteitä ja metromatkailua. 

Kohti uusia seikkailuja siis, uudella kokoonpanolla. Kaksi edelliseltä reissulta jäänyttä oppia saavat kuitenkin toimia meidän tulevallakin reissulla ohjenuorana. Kun kaikki pysyvät lähellä ja verensokerit tasaisena, niin hyvä reissu siitä tulee.