Lähteminen reilille Eurooppaan ainoana aikuisena 9 ja 8 vuotiaiden lasten kanssa kirvoittaa kuulijassa tyypillisesti joko syvän huokauksen tai pienellä säälillä höystetyn "sä olet kyllä tosi rohkea" -kommentin. Useat vanhemmat ovat myös ilmoittaneet, etteivät ikinä suostuisi lähtemään lastensa kanssa moiselle reissulle. Ja useat lapset ovat kertoneet, etteivät todellakaan lähtisi vanhempiensa kanssa.
Johan sitä vähemmästäkin masentuu ja alkaa miettimään omaa mielenterveyttänsä ja matkasuunnitelman järkevyyttä. Niin paljon en ole miettinyt, että olisin sen antanut estää reissun suunnittelua. Viimeisen viikon ihan kaikki vapaa-aika on mennyt tiukasti nenä kiinni Lonely Planetin Europe on a shoestring -kirjassa tai läppärin ruudussa. Tavoitteena on ollut vain ja ainoastaan saada kasattua minulle ja lapsille Eeppisin Kesälomareissu Ikinä.
|
Destination France? Suunnittelueväänä shampanjan makuinen Magnum. |
|
Reilaamisen ekakertalaisena ensimmäiseksi ajatuksena oli tietenkin nähdä ihan kaikki Euroopassa. Kaikki näkemisen arvoiset paikat listattuna ja kevyesti aikataulutettuna toi reiliaikaa minimissään noin puolitoista kuukautta ja tiukan etenemisen junalla kaupungista toiseen. Sieluni silmin näin junailuun kyllästyneet lapset itkemässä reissun
ekalla kolmanneksella ja pyytämässä huostaanottoa Itävaltalaiselta
lastensuojeluviranomaiselta. Vähän piti siis karsia. No okei, paljon piti karsia.Onnistumisen tunne tänään oli aika valtaisa, kun viimein sain meno- ja paluulennot, junapäivät ja välipäivät mielestäni kauniisti balanssiin. Tällainen reitti siitä sitten tuli.
|
Reilireitti |
Kartta on piirrelty tyhmästi vaan Googlen Mapsista niinkuin-muka-se-mentäisiin-autolla. Jonkun idean siitä kuitenkin saanee että missä tulee käytyä.
Tampere - Frankfurt Hahn - Luxembourg
Reissu alkaa lennolla Tampereelta Frankfurt Hahniin. Ai miksikö sinne asti lentäen? No koska lennot olivat halpoja ja parin päivän junamatka Tukholman, Tanskan ja pohjois-Saksan läpi ihan muuten vaan ei inspiroinut. Eiköhän me junassa saada istua muutenkin.
Frankfurt Hahnista otetaan bussi ja paukitaan vielä saman päivän iltana Luxembourgiin. Luxembourgissa vietetään yksi yö, seuraavana päivänä ravitsevan aamiaisen jälkeen suunnataan kohti Pariisia
Pariisi
Eiffel. Riemukaari. Patonkia. Kaikkea semmoista, mitä ihmiset nyt tapaa Pariisissa tehdä.
Pariisissa vietetään kolme yötä, että varmasti ehditään nähdä kaikkea. Paitsi ettei silti ehditä ja sanomista Pariisissa kuitenkin tulee, sillä jälkikasvut ilmoittivat tietävänsä että Pariisissa on Euro-Disney. Ja jälkikasvujen äiti ilmoitti, että sinne ei takuulla mennä. On vähän fiilis, että tästä keskustellaan vielä.
München
Pariisista Müncheniin mennään yöjunalla. Meille varattuna on kolme paikkaa kuuden hengen couchettesta. Se tarkoittaa sitä, että samaan loossiin tulee nukkumaan kolme random-ihmistä. Kaverit ovat pelotelleet, että ne ovat joko todella kamalia ja äänekkäitä teinejä tai sitten pedofiilejä. Tää mutsi ei sitten varmaan kauheasti nuku.
Yöjunan traumojen jälkeen Münchenissa ei kauaa olla. Pikaisen aamupalan, kävelykierroksen ja lounaan jälkeen suunnataan heti junalla seuraavaan kaupunkiin.
Salzburg
Salzburgissa ollaan kaksi päivää. Tälle stopille on vain yksi syy; syödä niin monta erilaista Mozartin kuulaa kuin mahdollista. On niitä pyhiinvaellusmatkoja huonompienkin asioiden vuoksi tehty!
Ljubljana
Ljubljana pääsi reilikartalle, koska kaveri sanoi että siellä "on nättiä". Ja ilmeisesti juna Salzburgista Ljubljanaan kulkee ehkä jotain melko nättiä reittiä. Tiedä häntä, käydään kattomassa. Ljubljanassa vietetään myös pari päivää.
Zagreb
Zagrebiin pakottaa kolmeksi yöksi pysähtymään oikeastaan kaksi asiaa. Ensimmäinen on Plitvicen järvet.
Katsokaa nyt vaikka itse kuinka järjettömän kaunista siellä on! Kyllä tuolla nyt helposti yhden päivän viettää.
Toinen syy on
Museum of Broken Relationships. Hyvin tuoreen kiville menneen parisuhteen jälkeen vierailua museossa joka perustuu rikkoontuneiden parisuhteiden jäänteille ei vain voi jättää välistä.
Split
Zagrebista matka jatkuu Splitiin. Siellä lähinnä vain odotellaan yksi yö seuraavan päivän iltana lähtevää laivaa joka vie meidät koko reissun odotetuimpaan kohteeseen.
Korcula
Viinitarhoja, oliivipuita, lukemattomia pieniä rantoja ja turkoosia vettä. Ei liikaa turisteja, mutta silti riittävästi kauppoja ja ravintoloita. Oma huoneisto jossa on järjettömän suuri puutarha, näkymä merelle ja sata metriä rannalle. Kävelymatkan päässä lisää uimarantoja ja sadan metrin päässä bussipysäkki jonne raahautumalla pääsee bussilla saaren muille lukuisille rannoille. Kuulostaa pahasti siltä, että
Korculan saarelle jäädään pidemmäksi aikaa.
Meille on varattuna oma huoneisto Korcula townista kahdeksaksi yöksi. Junareissaamisen jälkeen pitkä lepo ja rennot päivät rannoilla ovat varmasti parasta, mitä kuvitella saattaa. Korculassa juhlitaan myös nuorimman ipanan 8v synttäreitä. Lupaan leipoa kakkua kaikille, ketkä tulevat paikalle.
Budapest
Rannalla löffimisen jälkeen paukitaankin sitten Budapestiin. Paluu reilaajan todellisuuteen saadaankin hyppäämällä suoraan yöjunaan Splitistä. Jos yöjunan kauhuista selvitään, herätään seuraavana aamuna kauniista Budasta. Siellä vietetäänkin sitten kolme yötä, koska joku kertoi että Budassa on kivaa ja nättejä kylpylöitä. Mitä sitä muuta ihminen kahden päivän meressä lillumisen jälkeen tarvitsee kuin lisää vedessä lillumista?
Helsinki
Budapestistä otetaan lento Helsinkiin ja that's all folks, reissun loppu.
Niiden säälivien "sä olet kyllä tosi rohkea" -kommenttien lisäksi tänään kevyesti reilireittiä töissä avanneena sain kollegalta spontaanin ilahtuneen "no sä olet kyllä ihan supermutsi!" -huudahduksen. Unohdan siis tässä kohtaa kaiken pessimistin ja keskityn odotuksessa puhtaaseen supermutseiluun.